Ressun terveystuloksista tuli lonkka- ja kyynärlausunnot:

Vielä kunhan kilpparit olisivat ok niin sitten....

Eilen Ressu kävi pieneläinklinikalla lonkka- ja kyynärkuvissa ja samalla otettiin kilpparinäytteet. Nyt jännityksellä odotamme tuloksia. Joku torvi ei älynnyt samalla otattaan PRA- näytettä, joten jos muut tulokset ovat ok, menemme sitten uudestaan...   Alla Ressu klinikalla untenmailla

Huomenna menemme yllätys, yllätys: Vuokattiin, joten kaikille:

Iloista Pääsiäistä!

Lauantaiaamuna kolmenkymmenen asteen pakkasessa suunnistimme kuonot kohti Kuopioo. Täytyy tunnustaa, että jos ratoja olisi ollut vain yksi tai kaksi, niin lähtemättä olisi jäänyt. Autoa tuli eniten sääliksi, jätää se koko päiväksi seisomaan pakkaseen! Kisapaikka oli kuitenkin ihanan lämmin sisätila (mikä on meidän korkeuksilla luksusta) niin eihän meillä kisaajilla mitään hätää ollut. Ja autokin toi meidät turvallisesti takaisin kotiin

Maksit saivat kerrankin vuoron aloittaa ja meidän numeromme oli alkupäässä (11), joten kauan ei tarvinnut jännittää. Ensimmäinen agirata meni ihan hyvin, ajatellen ettei kahteen viikkon oltu päästy harjoittelemaan pakkasten takia ja Ressulla riitti virtaa...milloinkas ei riittäisi :D Yksi riman pudotus tuli puolessa välissä ja olinkin melkein tuulettamassa ennen toiseksi viimeisenä olevaa keinua; Ressu ei todennäköisesti kuullut komentoa KEINU, eikä hidastus komentoakaan, koska sellaisella vauhdilla keinu tultiin lentokeinuna alas => tähän kisa sitten loppui ja hylkyhän siitä tuli.

Toinen startti alkoi minun hitaalla reakomisella ja Ressu kerkesi valita väärän pään putkesta. Yritimme vauhdilla loppuun mutta kyllä siinä motivaatio putosi ja se näkyi rimojen räiskinnällä puolessa välissä ja edelleen lentokeinuna

Viimeinen rata olikin hyppäri ja siihen olen kokonaisuutena myös tyytyväinen. Renkaalle ohjaus oli minulta myöhässä ja siitä johtui myös huolimaton ohjaus putkeen => hylky.  Viime kisoissa vaivanneet kepit sujuivat kuin rasvattu nyt joka radalla, joten hyvillä mielen tulimme kotiin. Ensimmäinen ja viimeinen rata siis kaikille nähtävillä, keskimmäinen räpellys ei ole lasten katseltavaa.

Harjoittelu jatkuu.....

Koululaisilla on kesäloma alkanut ja sääkin on sen mukainen  Minulla olisi vielä kolme herätystä ja sitten saan liittyä lomalaisten seuraan neljäksi viikoksi!!! JiHuu!!

Viime sunnuntai alkoi Ressun osalta "jännittävissä" merkeissä. Aamulla lähdin koirien kanssa normaalisti aamulenkille ja tuttuun rantaan päästyämme annoin koirille luvan mennä uimaan. Normaalisti uimme oman soutuveneen kohdalta, jossa ranta on alkuun mukavan matalaa. Tällä kertaa olimme hieman syrjemmässä. Aikansa uituaan Ressu hoksasi sivummalla ja syvemmällä mehupurkista tehdyn "merkin" ja lähti uimaan sitä kohti. Ei siinä auttanut kiellot, kun herra oli sinne päättänyt uida. Liukkaasta mehupurkista ei saa hampailla otetta mutta ohut oranssi naru kiertyy kyllä hyvin käpälän ympäri! Mitä enemmän Ressu yritti rimpuilla itseään irti, sitä tiukempaan naru kiertyi... nyt voitte jo uskoa, että sekä koiralla että emännällä alkoi olla paniikki! Ei auttanut kuin vähentää vaatetusta ja alkaa kahlata kohti koiraa; inhottavaan mutapohjaan upposi jalat eikä vesi mitenkään kauhean lämmintäkään ollut, mutta onneksi vettä oli vain kaulaan asti. Ressu rimpuili paniikissa ja raapi minut mukavan näköiseksi mutta sain onneksi narun irroitettua  .  Lenkki loppui lyhyeen, kun ei emäntä tarennut enää kävellä märissä alusvaatteissa. Loppu hyvin, kaikki hyvin

Eilen pääsimme Ressun kanssa käymään Kuopiossa Viiksi Areenalla Acen koulutuksessa peruutuspaikalla. Kataisen Harri oli tehnyt kolmosen kilpailuradan, jota kävimme läpi. Muut tekivät radan kokonaan, me Ressun kanssa osissa ja ilman kontakteja sekä keppejä (nuo harjoittelemme ensin itsenäisesti kunnolla kuntoon). Paljon hyviä neuvoja tuli ja oli hienoa kuulla miten Ressua kehuttiin nopeaksi ja oppivaiseksi koiraksi! Olenhan minä sen tiennytkin ja minähän se olen tästä koirakosta, joka tarvitsee enemmän koulutusta  

Tänään on Oskun treenivuoro ja käymme siellä läpi tuota eilista Harrin rataa. Huomenna on sitten Sawon Tassujen möllikisat, joihon ainakin Ressu pääsee osallistumaan. Yritän saada sieltä kuvia otettua..

Kamera jäi sitten autoon, joten kuva on vain Ressusta palkintojen kanssa. Ressu siis voitti alkeismölliluokan huippunopealla ajalla!! Rata oli suhteellisen helppo ja esteet koiran kannalta helposti sijoitettuna; puomin alastulossa Ressu malttoi hienosti pysähtyä! Kylläpä ohjaaja oli ylpeä koirastaan!

Mölliluokassa oli jo mukana A sekä 6 keppiä puomin lisäksi. A:lle mentiin vauhdilla ja Ressu yritti pysähtyä alastuloon mutta liian kova vauhti heitti Ressun päistikkään alas. Onneksi vahinkoa ei sattunut ja otinkin heti samantien alastulon uusiksi. Seuraavaksi oli tiukka käännös ja heti kepit, joita ei Ressu nähnyt ollenkaan. Pysäytin Ressun sivulle ja näytin siitä kepit, jolloin ne sujuivat ok. Loppu meni hyvin, puomin alastulo jälleen hienosti ja tuloksena 3. sija!  Harjoitella täytyy vielä paljon mutta kyllä se uskoa tulevaan antoi. Ehkäpä loppu vuodesta jo viralliset kisat kutsuvat....

Veera osallistui viime tiistaina Sawon Tassujen järjestämään mätsäriin Oskun kanssa. Junior handler-luokassa oli yhteensä neljä osallistujaa ja Veera & Osku tulivat hienosta toiseksi! Paljon Onnea  

Lauantaina Jari Aho tuli pieneläinklinikalle pitämään silmätutkimusta. Ressun silmät todettiin tällä hetkellä aivan terveiksi. Jihuu!!

Alla vielä muutamia kuvia äitienpäivältä, kun olimme isolla porukalla Löytynlohella onkimassa ja nauttimassa ihanasta päivästä piknikin merkeissä.

Tuolta kohta ongitaan...

Jokohan kohta tulisi saalista??

Veera sai ensimmäisen lohen.

ja Vilma oli seuraava onnellinen!

Korkeakosken hienoja kuohuja vaikka paras aika olisi ollut muutama viikko aikaisemmin.

Viime perjantaina ajoimme Merja ja Ennan kanssa Joensuuhun. Olimme hotellissa yötä ja lauantaiaamuna menimme agilitykisoihin; Merja ja Enna kisaamaan, me Ressun kanssa kannustamaan. Valitettavasti Ennan ensimmäinen rata oli hylky ja toisesta tuli viisi virhepistettä puomilta putoamisen vuoksi. Sijoitus oli kuitenkin kolmas eli palkinnot kotiin! Reissun kruunasi, kun Ressun isä Hugo tuli meitä kisapaikalle moikkaamaan ja siinä tohinassa pallon perässä juostessa unohtuivat hyvin pienet pettymykset  ! Oli hauska nähdä miten samanlaisia isä ja poika olivat: pöhköjä, ihania, ruipeloita,pitkäkoipisia, hyväntuulisia, halittavia puupäitä, jotka eivät pienistä piittaa mutta ovat kaikkien kavereita!

Eka kertaa hotellissa ja vähän jännitti tämä paikka. Hississä osasin olla ihan hienosti ja muutenkin sain kehuja käytöksestä!

Tuo on muuten minun tervetuliaispakettini! Ihan kivaa henkilökuntaa täällä on, nam !

Tuo komea uros takanani on minun iskä Hugo.

Mitä minä sanoin; komea kuin minä !

Enna ja Hugo pallon perässä...

Siis palloa vain Hugo etsii...ei ole päätään kadottanut...

Täällä! Se löytyi!

Mutta iskä on reilu kaveri ja antoi sen pallon minulle...(eli minä voitin iskän) !

Käytiin Ressun kanssa hallilla treenaamassa ja Heidi lähti mukaan makupala-apulaiseksi sekä kuvaajaksi. Halli on hämärä ja koira nopea, joten vaikka kuvia otettiin 70 kappaletta ei julkaisukelpoisia löytynyt kuin muutama. Kokeilimme erilaisia kuvausvaihtoehtoja mutta mieleistä ei vielä löytynyt, kuvausharjoituksetkin jatkuvat.......

Arvaa missä Ressu?

Ja kivaa oli!

Sunnuntaina ajoimme isäinpäivän kunniaksi (Pete sai ajaa) Jyväskylään näyttelyyn ja Ressun ensimmäiseen vieläpä. Minua jännitti niin, että matkalla sai pysähtyä monta kertaa ja odotusaika kehän reunalla tuntui piinaavan pitkältä!

Vihdoin vuoro koitti ja meidän onneksi Ressu oli aakkosissa junnuluokan ekana, joten juoksu sujui ihan mukavasti (ei tarvinnut ajaa ketään takaa). Tuomari sai myös tutkia ja paikallaseisominenkin onnistui vaikka katselemista ympärillä olikin. Tuomarina oli Jose Romao Portugalista ja hän nyt ei tällä kertaa ollut ihan meidän mieleen. Ressun arvostelussa luki, että kehittymätön, pentumainen...no mitä kymmenkuukautinen muuta voi olla! Arvosana oli H.

Meistä Ressu oli kyllä erinomainen Isolla E ja tästä ei voi lukea kotiinpäin vetämistä eikä katkeroitunutta sävyä    No, joskus ensi keväänä tai kesänä menemme sitten uuteen koitokseen ja nollaamme tämän tuloksen. Plussaa tällä reissulla oli Hugon näkeminen, vaikka ei tuomari ymmärtänyt isukinkaan erinomaisuutta ja komeutta riittävästi antamalla vain EH:n. Mutta Niinaa lainaten " aina ei voi voittaa" ja nyt kuonot kohti uusia tuulia, Ressu uudella luukilla

Tänään se viesti vihdoin tuli: Ressu ja minä olemme tulleet hyväksytyksi agilitykurssille!!!! Kurssi sisältää teoriaa, agilityn eskarin, alkeet ja jatkon ja alkaa ensi viikolla. Tosi mukava uutinen vaikka en missään vaiheessa (ainakaan nyt en tunnusta) epäillyt etteikö meitä hyväksyttäisi :) Sen verran me ollaan jo harjoiteltu.

Ressu pääsi kurssin kunniaksi kameran eteen valokuvamalliksi. Tarkoitus oli ottaa kuvia missä seisotaan hienossa näyttelyasennossa mutta tulos on hieman toista luokkaa 

Heinäkuu on jo puolessa ja päivitykset kaikkea muuta kuin ajan tasalla. Auringon paisteella ei vaan millään malta olla sisällä

Kokkolassa vietimme huippu hauskan viikonlopun hyvässä seurassa ja rakkaan harrastuksen parissa! Lomaosakkeessa yöpyi viisi ihmistä ja kahdeksan koiraa ja tunnelma oli sen mukainen Viime vuonna meillä oli vain perusmökki, joten olot olivat nyt ruhtinaalliset. Tilaa oli riittävästi ja kunnon keittiö, pari terassia sekä SAUNA! Sauna lämpesikin joka ilta kisaurakan päätteeksi. Oskulla ja minulla oli viikonlopun tavoitteena kiellottomat startit ja tavoitteeseen päästiinkin. Muutama töplinki tuli kepeillä sekä riman pudotuksia oli pari mutta muuten olen tosi tyytyväinen meidän menoon. Huippu Osku!! Viisikosta neljä muutakin suoriutuivat kunnialla läpi viikonlopun, tuloksia tuli ja pari palkintosijaakin, onnittelut Kirsi ja Raisa! Valitettavasti ensi vuodeksi emme saaneet mökkivuokraa uusittua, joten täytyy etsiä uusi kisataphtuma (ehdotuksia otetaan vastaan!).

Kokkolaa edeltävänä viikonloppuna kävimme vaunun kanssa perhelomalla PowerParkissa ja Kalajoen hiekkasärkillä. "Vaunuilu" oli meille kaikille uusi mutta mukava kokemus. Näin myös koirat pääsivät mukaan ja viihtyivätkin tosi hyvin. Positiivisesta kokemuksesta innostuneena on nyt tulevana viikonloppuna tarkoitus lähteä seuraamaan Veeran jalispelejä Kokkolaan. Normaalisti olen ollut mukana huoltajana mutta työt estivät nyt mukaan lähdön (ke-pe), joten nautitaan olosta vuorostaan turistina

Seuraavassa kuvia ensin perhelomalta ja sitten Klagista:

Ressu viihtyi vaunussa

ja varasi heti itselleen parhaan nukkumapaikan.

Välillä pojat kyllä joutuivat "ulkoruokintaan".

Kokkolassa Enna vuorossa

palkinto raskaan päivän päätteeksi

Pojilla oli tänään parturipäivä. Ensin oli Oskun vuoro ja käytin seiska-terää eka kertaa. Yllättävän paljon lähti Oskulta karvaa vaikkei mittaa vielä montaa senttiä ollutkaan ja nyt tuli komea poika jälleen esiin   Ressulta otin kymppi-terällä kaiken pois ja voi minkälaista "höttöä" se pentukarva onkaan. Hienosti jaksoi pikku jätkä seisoa, ainoastaan pää tuotti hankaluuksia. Hiki valui sekä leikkalla että pitelijällä mutta lopulta kaiken sen karvan alta löytyi ihana pieni rimpulakinttu!

Tämmöinen minusta sitten tuli. Mitähän Osku sanoo?

HUI JIU!! Mikä se tuo on!!??? Täytyy tutkia hieman...

Korvatkin on kummat?!? Mutta tule perässä...

... niin leikitään

Ressun kanssa on pentukurssi aloitettu. Harjoituksia on tehty ahkerasti ja nyt osataan jo istua sekä tapittaa silmiin. Silmiin katsomalla saa luvan mennä ovesta, luvan syödä, luvan tulla pois autosta jne.  Kyllä ahnetta koiraa on helppo motivoida tekemään asioita :D

Eilen jopa aurinko paistoi ja tuntui aivan kesältä! Pojatkin saivat leikkiä takapihalla aivan vapaasti, kunhan ensin oli käyty lenkillä:

Viikko on mennyt nopeasti ja Ressu on kotiutunut hyvin. Pikku jalat ehtivät joka paikkaan ja hampaat tarttuvat kiinni kaikkeen mahdolliseen. Myös uudet ihmiset ovat kaikki ihania ja varsin maistuvia;) Kaikki muu on mennyt siis hyvin vain autokyyti on kammotus...voi sitä huutoa ja mekastusta mikä häkistä kuuluu, mutta periksi ei anneta ja autokyyti odottaa Ressua myös kohta!

Osku ja Ressu ovat nyt siis viikon totutelleet toisiinsa ja tältä meno on näyttänyt:

Eilen oli pitkä matka mutta kyllä se kannatti! Vihdoin saimme Ressun kotiin! Aamulla kymmenen maissa lähdimme ajamaan Mynämäeltä kotiin ja matka kesti seitsemän ja puoli tuntia. Reilun tunnin välein pysähdyimme pissitauolle ja yhtään vahinkoa ei autoon sattunutkaan. Ensimmäisen puoli tuntia Ressu uikkasi ikävissään mutta sitten rauhoittui ja nukkui käytännössä koko matkan!

Kotona oli monta iloista odottajaa ja Osku varmasti "innokkain". Ensi kohtaaminen ulkona sujui hyvin, Osku vain pyöri ja pörisi ympärillä ja ihmetteli mikä tuo on...

Pikkuinen on tosi reipas; alkoi heti tutkia innokkaasti ympäristöä ja uusia ihmisiä. Pissiillä on aina käyty ulkona jopa kerran yön aikanakin. Yö meni rauhallisesti nukkuessa eikä lätäköitäkään vielä ole löytynyt. Ressu on ihana ja kietonut meidät heti pienen häntänsä ympärille

Ressu sammui Veeran ja Oskun väliin lattialle.

Mitä se minun pedillä tekee?

Kai tuolle isommalle pitää vielä antaa periksi!